torstai 18. toukokuuta 2017

Betty-tapaaminen 8.4.2017

Kaisan kuva

Historian toisesta Betty-tapaamisesta on vierähtänyt jo kuukausi. Pahoittelen, etten ole kirjoittanut siitä aiemmin - työasiat ja kaikki sellainen, ja lisäksi tapaamisen vaiheita on käyty ahkerasti läpi Bettyn ystävät -Facebook-ryhmässä. Nyt tuli kuitenkin toive tapaamiskuvauksesta heille, jotka eivät ole Facebookissa, joten tässä se tulee!


Kaisan kuva

Tällä kertaa siis tapaamispaikkakuntana oli sopivan keskellä maata sijaitseva Tampere. Koska sinne piti kaikkien matkustaa, tapaaminen venyi puolentoista vuorokauden mittaiseksi. Ylemmästä kuvasta näette, miltä näytti minun ja rakastavan puolison hotellihuone, kun sinne oli levittäydytty eri vuosisatojen vaatteiden kera...

Kaisan kuva

Perjantaina 7.4. kokoonnuimme osalla porukkaa etkoille Viikinkiravintola Haraldiin. Paikka valikoitui tietysti Bettyn viikinkiesi-isien vuoksi, joihin viimeistään Maailma kutsuu, Grace -kirjassa jo suoraan viitattiin. Ruoka oli erinomaista ja sitä oli riittävästi, ja seura vielä parempaa! Puhelimeni tosin eläytyi liiaksikin viikinkiaikaan ja lakkasi toimimasta - ei siis yhtään itse otettua valokuvaa, onneksi toisten laitteet toimivat!

Mallin kuva
Sinikan kuva
Sinikan kuva
Sitten hotellille ja tukkapesulle. Minullahan on tukkaa paljon, mutta se on laadultaan ohutta ja lättänää. Jos siis haluaisin pompadour-kampauksen, sen eteen pitäisi kärsiä. Sami kuulemma nukahti seuratessaan rullaamistani: "Aivan kuin olisi lampaita laskenut..."


Kaisan kuva

Tasan neljäkymmentä papiljottia siihen tarvittiin. Ja sitten sujahdin juuri lahjaksi saamaani aidon bettymäiseen flanelliyöpaitaan ja peitin "paperirullani" siveästi ihastuttavalla yömyssyllä.

Kaisan kuva
Uskotteko jos sanon, että olen harvoin nukkunut niin hyvin kuin sinä yönä pää päällystettynä papiljoteilla! Aamulla totesin, että näytän ko. rullien kanssa paremmalta kuin pää pörrössä, enkä tiedä herätinkö sen kummempaa huomiota - kaikkihan sitä nyt sifonkihuivi paplarien päälle vedettynä suuren hotellin aamiaishuoneessa syövät!

Aamiaisen jälkeen sitten kaikki sulkeutuivat huoneisiinsa pukeutumaan, kampaamaan ja meikkaamaan. Chattiketjussa vilistivät hiuslakkahätähuudot ja kuvat kehittyvistä kampauksista.

Kaisan kuva
Kaisan kuva

Ja sitten oli vihdoin se hetki, jolloin hotellissa asuvat kokoontuivat aulaan ja lähdimme kävelemään parinsadan metrin matkaa kokouspaikkaan. Oli huvittavaa huomata, miten ihmiset koettivat tuijottaa meitä niin, etteivät tuijottaisi - varmaankin luulivat polttariseurueeksi!

Mallin kuva
Mallin kuva

Kaija tuli eri suunnasta kokouspaikkaan ja otti videota meistä marssimassa Hämeenpuistossa!


Betty-teemaan sopivia kokouspaikkavaihtoehtoja olisi Tampereella ollut montakin. Ensimmäisestä ei kuitenkaan koskaan vastattu tarjouspyyntöön, joten menimme seuraavaan. Tampereen Työväen Teatterin talossa sijaitseva Puistotorni oli nappivalinta. Palvelu oli erinomaista, aivan kuin kyseessä olisi ollut suurikin konferenssi.

Kaijan kuva
Kaisan kuva

Puistotornin sisustus oli 1930-luvun tyyliä, ja huoneet ja käytävät olivat todella kauniit. Oli vähän harmillista, että päivä oli niin lyhyt (!!!!), emmekä tulleet kuvanneeksi miljöötä tarkemmin. Onneksi muutamat olivat asialla!

Mallin kuva


Meille varattu kokoustila oli täydellisen kokoinen.

Kaisan kuva
Kaisan kuva
Kaisan kuva

Joukko oli kasvanut edellisillasta, ja vaikka osittain toisemme tunsimmekin, käytiin tietysti ensin läpi esittelykierros - niin henkilön kuin hänen pukunsa. (Pyynnöstä en laita kuvien alle henkilön nimiä vaan kuvaajan.) Kuten huomaatte, puvut vaihtelivat Bettyn nuoruuden tyylista 1920-luvun tyyliin, ja vaivaa oli nähty myös asusteissa.

Mallin kuva
Mallin kuva
Mallin kuva
Mallin kuva
Etukäteen oli ollut puhe, että pukeutumisessa voisi halutessaan hakea inspiraatiota jostakusta Betty-sarjan hahmosta. Suunnattomaksi riemuksemme paikalle ilmestyi itse sisar Ruskin, tuo sydämellinen kätilö, joka kompuroi ja törmäilee - mutta ei koskaan pudottele vauvoja!

Kaisan kuva

Seuraava kuva ei ole millään tavalla lavastettu, vaan tässä esitellään pukuja - mutta jälkikäteen totesin, että tässä aivan selvästi Betty on äitinsä kanssa ilmoittautumassa Naisopistoon!

Kaisan kuva

Ja olihan paikalla tietysti itse Beverly Bisset herraseuralaisineen!
Mallin kuva
Päällyspukujen lisäksi vilauteltiin alushameita ja mamelukkeja ja sitten vähän säädyllisempiä asusteita.

Katjan kuva
Kaisan kuva
Kaisan kuva

Kuten olette jo havainneet, seurueeseen kuului myös kaksi herraa. Jotakin sarjan alkuosiin liittyvää symboliikkaa olen näkevinäni tässä kuvassa...

Kaisan kuva

Esittelyjen jälkeen jatkettiin pukulinjalla, kun Raija piti meille esityksen vuosisadan vaihteen pukeutumistyylistä autenttisten kuvien avulla. Kuvat ja Raijan selostus olivat tosi mielenkiintoisia ja herättivät keskustelua.

Kaisan kuva
Kaisan kuva

Tällä kerralla ei tapahtumaa videoitu niin tarkkaan kuin viimeksi, mutta tämä yllätysmomentti piti saada nauhalle...



Puistotorni ja TTT todella palvelivat näin hyvin: kun lauantai on esityspäivä emmekä päässeet tutustumaan puvustamoon, saimme muutamia vuosisadanvaihteen ja 1920-luvun pukuja Fanny ja Alexander ja Chicago-näytelmistä kokoustilaan hypisteltäviksi!

Kaisan kuva
Kaisan kuva
Kaisan kuva

Välillä piti syödä. Ruoka oli katettu viereiseen huoneeseen, joka ei tunnelmassaan jäänyt jälkeen kokoustilasta.

Sinikan kuva
Sinikan kuva
Kaisan kuva
Kaisan kuva

Ruoan jälkeen teimme saman, mikä Koivurannassa tehdään jouluna: soitimme Berliiniin. Ihan oikeasti! Berliiniläisessä katukahvilassa lehmusten alla istui Bettyn ystävä, jonka kanssa vaihdoimme kuulumisia - kiitos nykytekniikan, myös näimme toisemme. Ei, en tiedä, mitä teen allaolevassa kuvassa - mutta kuten näette, monet neuloivat!

Sinikan kuva
Osallistujia oli pyydetty etukäteen valitsemaan lempikohtansa Betty-sarjassa, jonka he lukisivat ääneen. Tämä oli ehkä minulle koko tapaamisen huippu. Oli koskettavaa, liikuttavaa, mykistävää, järisyttävää kuunella jonkun toisen ääneen lukemana omaa tekstiään.

Jostakin syystä (?!) moni sitaateista liittyi Duncaniin. Toinen seurueen herrahenkilöistä puuskahtikin: "Mulle briiffattiin tätä hahmoa ja sanottiin, että hän on vaatimaton!" (Erityisesti Duncanin kovin rehellinen kirje isoäidilleen sellaisine viattomine lauseineen kuin "on tunnustettava, etten minä kovin usein joudu tilanteeseen, jossa minut olisi torjuttu" herätti hilpeyttä.) Joltakin lipsahtikin: "Duncanhan on ollut nuorena aivan kuin Gordon!"

Sinikan kuva

Kahvi- ja teetarjoilun alkaessa siirryimme ajassa yli 110 vuotta taaksepäin larpin (Live Action Role Play) muodossa. Ideana on siis ottaa joku hahmo, jota "elää" - ei näyttele, koska yleisöä ei ole, vaan menee hahmon nahkoihin. Betty-larpissa elettiin Bettyn ja Rosien opiskeluaikoja, ja tytöt pitivät teekutsut Isoäidin luona. Monen sattuman summana paikalle tupsahti myös Emma Wood, joka oli aivan varma siitä, että on kihloissa Duncanin kanssa. Duncan ei ollut asiasta yhtään varma, mutta Bettyn ylämaalaisluonto nousi niin jyrkästi, että larpin lopussa Duncan oli kihloissa Emman kanssa!

Koska kaikki olivat jonakin hahmona mukana larpissa, siitä ei valitettavasti ole yhtään valokuvaa. Olikin puhe, että seuraavaan tapaamiseen pitää saada ammattikuvaaja, jolle poseerata. Nyt ryhmäkuvaan pääsivät kaikki tarjoilijan kärsivällisyyden ansiosta.



Vaatimaton seitsemän tunnin mittainen tapaaminen hujahti ohi kuin ajatus. Ja jos meitä oli tuijotettu Hämeenpuistossa Puistotorniin kävellessä, niin poistuminen paikalta vasta olikin melkoinen kujanjuoksu. Päivällä tyhjyyttään kaikuva aula oli täpötäynnä teatteriyleisöä, ja kyllä, meitä totisesti tuijotettiin, kun puikkelehdimme ulos!

Lauantai-ilta jatkui vielä osan porukan kanssa ruokailulla Plevnassa James Finlaysonin skottijuurien kunniaksi. Kuvassa Katja lukee Betty-viikkojen spesiaalitarinaa tabletilta ruokaa odotellessa...

Kaisan kuva

Mutta eihän ilonpito siihen tietysti päättynyt. Betty-tapaamisen jälkeen on Bettyn Facebook-ryhmässä syntynyt yhtä ja toista hauskaa, kun hahmoja on roolitettu oikeilla näyttelijöillä. En osaa enää ajatella Duncania kenenkään muun kuin James Nortonin...



 ...tai Fergusia kenenkään muun kuin Aidan Turnerin näköiseksi!


Jos jollekin vielä jäi epäselväksi, mitä on larppaus, niin se voi olla vaikka tätä. Betty-ryhmässä on kohta kolme viikkoa jatkunut keskustelu, jota Duncan (jota minä larppaan James Nortonilla) ja Fergus (jota Katja larppaa Aidan Turnerilla) käyvät milloin mistäkin aiheesta. Välillä mukaan on piipahtanut myös Betty, jota Johanna larppaa jostakin syystä minun kuvillani...




Vakaasti on myös päätetty, että kolmas Betty-tapaaminen järjestetään kahden vuoden kuluttua, keväällä 2019. Jos mahdollista, se on ehkä jo oikeasti viikonlopun mittainen ja paikassa, jossa voimme majoittua, ruokailla ja järjestää ohjelman ilman siirtymisiä. Suunniteltu on jo kovasti hattutyöpajaa, nekkujen keittämistä ja pähkinöiden särkemistä tulen ääressä yömyssyt päässä - tai ainakin jotakin vastaavaa.

Sydämellinen kiitos vielä kerran jokaiselle tämänvuotiseen tapahtumaan osallistuneelle! On aivan käsittämätöntä, miten ventovieraista ihmisistä voi niin nopeasti tulla niin hyviä ystäviä. Mutta niinhän Betty lumosi lähipiirinsä kirjoissakin.


1 kommentti:

  1. Kiitokset tästä. On teillä ollut mukavaa. Jospa ensi kerralla pääsisin mukaan...
    Mirja

    VastaaPoista